SOMETUOTTAJAN TYÖ

16996342_759318080901649_5408315437911844760_n

17155606_760424067457717_6485408099051999676_n

17156268_763427547157369_231499016679615649_n

17190504_761936490639808_3094916575445291172_n

17202715_764657870367670_8505597212765631845_n

17352150_768116350021822_8549595397522054794_n

17361587_770029249830532_1454975833028444668_n

17458341_771257589707698_1769161373998067016_n

Huhhuh. Edellisen blogitekstin jälkeen piti vähän vetää henkeä ja keskittyä tärkeimpään, eli positiivisiin asioihin. Kerroinkin aikaisemmin, että teen sosiaalisen median sisällöntuotantoa eräälle kellojen maahantuojalle. Otan siis kuvia ja keksin kuville tekstejä, ja postaan niitä määrättyinä päivinä somekanaviin. Kuulostaa helpolta eikö? Todellisuudessa on todella tarkkaa mitä nettiin laittaa. Kuvien tulee olla todella laadukkaita, mielenkiintoisia, erilaisia, kauniita jne. ja erityisen tarkka tulee myös olla tekstien kanssa, joihin pätee samat kriteerit. Minun tulee myös laittaa kaikkien kellojen mallit ja mallinumerot mukaan postauksiin, joten voitte kuvitella miltä työpöytäni näyttää kun levitän kaikki kellot etsiäkseni niiden numeroita ja ottaakseni kuvia. Olen kuitenkin todella organisaatiokykyinen ihminen, joten nautin tälläisestä suunnattomasti.

Valokuvaaminen on ollut minulle aina ”salainen” intohimo. Eli olen aina kuvannut paljon, mutten olisi ikinä uskonut, että työllistyn kyseisellä ammatilla. Joka tapauksessa olen hyvin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseeni, sillä saan todella tehdä sitä mitä rakastan: valokuvata, kirjoittaa ja olla kaiken kauneuden ympäröimänä. Ylläolevat kuvat on julkaistu Kello- ja Korutaivas -nimisillä Instagram ja Facebook sivuille, lisää tulee kokoajan ja tuntuu, että tässä työssä kehittyy älyttömän nopeasti! Olen niin innoissani aina kun saan jonkun huikean idean joko kuvalle tai tekstille. Mene siis seuraamaan, jos haluat olla ensimmäisenä näkemässä mitä tulevan pitää 😉

Mikä muuten yllä olevista kuvista on suosikkisi? Itse pidän kovasti tuosta aamukuvasta, jonka otin kamalalla kiireellä työpäivän jälkeen ennenkuin valo katoaa kokonaan 😀 Sellaista se on somessa, et voi aina tietää mikä on totta ja mikä ei.

 

TYÖ, JOSTA JÄI P*SKAN MAKU SUUHUN

4326_86565026785_121535_n

Kaivari4

kaivari2

Kaivari8

Kaivari7

Kaivari9

Kuvat: Jussi Alamäki

Mekko: Forever 21

Poolo: Gina Tricot

Latex-Housut: Zara

Apua! Olen niiiiin järkyttävän työllistetty ollut lähiaikoina, etten ole paljoakaan ehtinyt kirjoitella. Sain ylemmän position päivätöissäni, teen vakkarina sivuuduunina sosiaalisen median sisällöntuotannon parissa, kuvailen ja stylaan minkä ehdin ja juoksentelen erinäisissä tapahtumissa verkostoitumassa. Tämä on aivan ihanaa mutta verottaa tietenkin jostain ja se on nyt käynyt tämän blogin kustannuksella.

Työstä puheen ollen: Koska jatkuvasti teen paljon, on minulle kertynyt osaamista monenmoisesta jonkin verran, vaikken täysin ammattimaisesti kaikke tietenkään osaa. Jonkin aikaa sitten eräs ystäväni oli postannut Facebookkiin ilmoituksen, että onko hänen kaveripiirissään jotain markkinointi-alan ihmisiä? Laitoin hänelle viestiä, että mitä tarvitsee, sillä itse teen melko paljon markkinoinnin parissa. Hän soitti minulle mutta en oikein ymmärtänyt hänen tarvettaan, joten hän järkkäsi minulle tapaamisen yhtiönsä muiden henkilöiden kanssa. Tapaamisen jälkeen olin edelleen hieman hämilläni heidän ”tilauksestaan” mutta ymmärsin sen verran, että siihen sisältyy graafista suunnittelua. Kerroin tapaamisella, että olen itse oppinut photoshopin käyttäjä ja osaan sillä joitain pieniä töitä tehdä. Yritin vielä korostaa, että tarkoitukseni oli vain tarjota apua ystävälleni, joka etsi markkinointi-alan ihmistä (graafinen suunnitteluhan ei sitä mielestäni täysin ole).

Noh… Tästähän alkoikin sitten kolmen viikon työhelvetti. En ymmärtänyt yhtään mitä ”asiakkaani” halusi ja tein joka ikinen päivä työn uudestaan uusien ohjeiden kera koska minua neuvoivat eri ihmiset ja jokainen halusi jotain mitä toinen ei halunnut. Se oli todella rankkaa kaiken tämän muun keskellä. En oikein ollut itsekään tyytyväinen työhöni, mutta asiakas sanoi laittavansa sen painoon, koska sillä oli yhtäkkiä niin kova kiire. Sanoin selvä ja laitoin laskun lopullisen työn mukana.

Laskun eräpäivä tuli ja meni ja laitoin ystävälleni viestiä, että tarkistaisiko hän asian tai muistuttaisi tilitoimistoaan. Vastaukseksi sain aivan järkyttävän ”emme pitäneetkään työstäsi, joten käytimme toista toimistoa, emmekä maksa laskua.” Pysähdyin hetkeksi. Voiko tämä olla totta? Voiko ystävälläni olla näin naurettava ammattietiikka, että tehdystä työstä ei makseta? Ei mielestäni ole minun asiani, jos työtäni ei käytetä, mutta se, että olen siihen kolme viikkoa laittanut joka ilta hyvää hyvyyttäni on todella surkuhupaisaa.

En siis ole tästä palkkaa saanut, enkä ilmeisesti tule saamaan. Mitä mieltä olette? Kumpi teki väärin?