SOMETUOTTAJAN TYÖ

16996342_759318080901649_5408315437911844760_n

17155606_760424067457717_6485408099051999676_n

17156268_763427547157369_231499016679615649_n

17190504_761936490639808_3094916575445291172_n

17202715_764657870367670_8505597212765631845_n

17352150_768116350021822_8549595397522054794_n

17361587_770029249830532_1454975833028444668_n

17458341_771257589707698_1769161373998067016_n

Huhhuh. Edellisen blogitekstin jälkeen piti vähän vetää henkeä ja keskittyä tärkeimpään, eli positiivisiin asioihin. Kerroinkin aikaisemmin, että teen sosiaalisen median sisällöntuotantoa eräälle kellojen maahantuojalle. Otan siis kuvia ja keksin kuville tekstejä, ja postaan niitä määrättyinä päivinä somekanaviin. Kuulostaa helpolta eikö? Todellisuudessa on todella tarkkaa mitä nettiin laittaa. Kuvien tulee olla todella laadukkaita, mielenkiintoisia, erilaisia, kauniita jne. ja erityisen tarkka tulee myös olla tekstien kanssa, joihin pätee samat kriteerit. Minun tulee myös laittaa kaikkien kellojen mallit ja mallinumerot mukaan postauksiin, joten voitte kuvitella miltä työpöytäni näyttää kun levitän kaikki kellot etsiäkseni niiden numeroita ja ottaakseni kuvia. Olen kuitenkin todella organisaatiokykyinen ihminen, joten nautin tälläisestä suunnattomasti.

Valokuvaaminen on ollut minulle aina ”salainen” intohimo. Eli olen aina kuvannut paljon, mutten olisi ikinä uskonut, että työllistyn kyseisellä ammatilla. Joka tapauksessa olen hyvin tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseeni, sillä saan todella tehdä sitä mitä rakastan: valokuvata, kirjoittaa ja olla kaiken kauneuden ympäröimänä. Ylläolevat kuvat on julkaistu Kello- ja Korutaivas -nimisillä Instagram ja Facebook sivuille, lisää tulee kokoajan ja tuntuu, että tässä työssä kehittyy älyttömän nopeasti! Olen niin innoissani aina kun saan jonkun huikean idean joko kuvalle tai tekstille. Mene siis seuraamaan, jos haluat olla ensimmäisenä näkemässä mitä tulevan pitää 😉

Mikä muuten yllä olevista kuvista on suosikkisi? Itse pidän kovasti tuosta aamukuvasta, jonka otin kamalalla kiireellä työpäivän jälkeen ennenkuin valo katoaa kokonaan 😀 Sellaista se on somessa, et voi aina tietää mikä on totta ja mikä ei.

 

TYÖ, JOSTA JÄI P*SKAN MAKU SUUHUN

4326_86565026785_121535_n

Kaivari4

kaivari2

Kaivari8

Kaivari7

Kaivari9

Kuvat: Jussi Alamäki

Mekko: Forever 21

Poolo: Gina Tricot

Latex-Housut: Zara

Apua! Olen niiiiin järkyttävän työllistetty ollut lähiaikoina, etten ole paljoakaan ehtinyt kirjoitella. Sain ylemmän position päivätöissäni, teen vakkarina sivuuduunina sosiaalisen median sisällöntuotannon parissa, kuvailen ja stylaan minkä ehdin ja juoksentelen erinäisissä tapahtumissa verkostoitumassa. Tämä on aivan ihanaa mutta verottaa tietenkin jostain ja se on nyt käynyt tämän blogin kustannuksella.

Työstä puheen ollen: Koska jatkuvasti teen paljon, on minulle kertynyt osaamista monenmoisesta jonkin verran, vaikken täysin ammattimaisesti kaikke tietenkään osaa. Jonkin aikaa sitten eräs ystäväni oli postannut Facebookkiin ilmoituksen, että onko hänen kaveripiirissään jotain markkinointi-alan ihmisiä? Laitoin hänelle viestiä, että mitä tarvitsee, sillä itse teen melko paljon markkinoinnin parissa. Hän soitti minulle mutta en oikein ymmärtänyt hänen tarvettaan, joten hän järkkäsi minulle tapaamisen yhtiönsä muiden henkilöiden kanssa. Tapaamisen jälkeen olin edelleen hieman hämilläni heidän ”tilauksestaan” mutta ymmärsin sen verran, että siihen sisältyy graafista suunnittelua. Kerroin tapaamisella, että olen itse oppinut photoshopin käyttäjä ja osaan sillä joitain pieniä töitä tehdä. Yritin vielä korostaa, että tarkoitukseni oli vain tarjota apua ystävälleni, joka etsi markkinointi-alan ihmistä (graafinen suunnitteluhan ei sitä mielestäni täysin ole).

Noh… Tästähän alkoikin sitten kolmen viikon työhelvetti. En ymmärtänyt yhtään mitä ”asiakkaani” halusi ja tein joka ikinen päivä työn uudestaan uusien ohjeiden kera koska minua neuvoivat eri ihmiset ja jokainen halusi jotain mitä toinen ei halunnut. Se oli todella rankkaa kaiken tämän muun keskellä. En oikein ollut itsekään tyytyväinen työhöni, mutta asiakas sanoi laittavansa sen painoon, koska sillä oli yhtäkkiä niin kova kiire. Sanoin selvä ja laitoin laskun lopullisen työn mukana.

Laskun eräpäivä tuli ja meni ja laitoin ystävälleni viestiä, että tarkistaisiko hän asian tai muistuttaisi tilitoimistoaan. Vastaukseksi sain aivan järkyttävän ”emme pitäneetkään työstäsi, joten käytimme toista toimistoa, emmekä maksa laskua.” Pysähdyin hetkeksi. Voiko tämä olla totta? Voiko ystävälläni olla näin naurettava ammattietiikka, että tehdystä työstä ei makseta? Ei mielestäni ole minun asiani, jos työtäni ei käytetä, mutta se, että olen siihen kolme viikkoa laittanut joka ilta hyvää hyvyyttäni on todella surkuhupaisaa.

En siis ole tästä palkkaa saanut, enkä ilmeisesti tule saamaan. Mitä mieltä olette? Kumpi teki väärin?

SAIRAUSKIERRE

dsc02223

dsc02227

Kuvat: Eugene Doe
Kuvat: Eugene Doe

En tiedä mitä sanoisin, mutta olen TAAS kipeänä. En ole koskaan sairastellut niin paljon kuin tänä vuonna ja varsinkin nyt syksyllä. Viiden kuukauden sisällä minulla on ollut 3 sairastumista: Kurkunpääntulehdus elokuussa, keuhkoputkentulehdus lokakuussa ja Poskiontelontulehdus Joulukuussa. MITEN tämä on edes mahdollista? Kodissamme ei ole hometta, sisäilmaa on tarkasteltu tämän vuoden sisällä, lisäksi saan ihottumaa kosteusvauriosta. En ole palelluttanut itseäni tai muutenkaan ollut bakteeri-alttiissa ympäristössä. Muokkaus saamistani viesteistä johtuen: Syön kalanmaksaöljyä, helokkiöljyä ja D-vitamiinia. En tiedä mistä tämä johtuu, miten vastustuskykyni on yhtäkkiä romahtanut aivan täysin?

Tämä viimeisin on ollut varmaan pahin. Voimat ovat ihan loppu ja mieli maassa. Olin Keskiviikko-Torstai messuilla, eli seisomassa paikallani 10 tuntia 10 cm koroilla hymyillen, energisenä ja mahdollisimman ammattilaisena. Torstaina päätin vielä käydä The Street Marketin avajaisissa hakemassa hieman tavaraa joulupukin konttiin vaikka olo olikin uskomattoman uupunut. Jalkoja särki ihan uskomattomasti ja koko kroppa tuntui siltä kuin olisin jäänyt jyrän alle. Kotona istuin varmaan tunnin tulikuumassa suihkussa, josta päästyäni oli pakko mitata kuume. No sitähän oli oikein mukavasti ja olo sen mukainen. Ei auttanut kuin ottaa särkylääke ja mennä nukkumaan.

Seuraavana aamuna oli pakko mennä töihin, sillä oli muutama homma, jotka olivat vain minun sähköpostissani ja ne oli pakko hoitaa. Muutenkin messujen jälkeen oli hyvä käydä purkamassa työpinoa. Olo ei todellakaan ollut parempi ja parin tunnin meikittömän kärvistelyn jälkeen lähdin kotiin lepäämään. Sunnuntai oli silti pahin päivä. Paine kasvoi päässä, nenään sattui jatkuvan niistämisen takia ja korvaa alkoi pakottamaan. En pystynyt kävelemään, syömään, hengittämään. Silmätkään eivät meinanneet pysyä auki ja makasin koko päivän sohvalla. Terveyskeskukseen en voinut sunnuntaina mennä, sillä julkinen terveyshuolto on sitä mieltä, ettei sunnuntaina sairasteta. Yöllä nukuin pitkähihainen, villapaita, verkkarit, villasukat, kylpytakki, viltti ja peitto päälläni. Hikoilin mutta ei ollut kuuma.

Nyt olen koko päivän vaan pötköttänyt ja olen todella turhautunut. Miksi olen kipeä kokoajan? Voisiko kyse olla jostain vakavammasta vai onko tämä vain huonoa tuuria?

 

ASKARTELUA JA AUTUUTTA

takki2

takki6

takki3

takki5
Kuvat: Teemu Koo

Se pahin on nyt ohi, josta edellisessä tekstissäni kirjoitin. Eli messut -viimeinen puristus- on nyt taputeltu ja voin vihdoin kääntää katseeni viikonloppuun ja ”rentoutumiseen”. Huhhuh! Viikonloppusuunnitelmiin kuuluu joulupukin pajan pystytys. Eli joulukuusen haku kellarista, koristelu, lahjojen paketointi, glögin juominen, villasukat, pipareiden leipominen, kynttilät ja yhdessäolo. Ahh! Tarkoitus olisi tehdä myös päiväretki Porvooseen lauantaina. Oletteko te muuten joulu-ihmisiä? Minä taidan olla, ainakin rakastan pikkunäpertämistä, mitä lahjojen paketointi tuo tullessaan. Viimevuonna minulla oli joulupaketeissa Hopea-Teema, saas nähdä mitä tänä vuonna keksin. Mikä muuten olisi hyvä lahja ihmiselle, jolla on jo kaikkea? Entä ihmiselle, jota et tunne vielä niin hyvin, mutta hän osallistuu perheesi jouluun? Entäpä toisen puoliskon perheenjäsenille? Vaikka meillä on aina ollut todella pieni suku, jonka kanssa olemme joulua juhlistaneet, tuntuu, että tänä vuonna tilanne on hieman eskaloitunut. 😀 Ai niin, tuo ihana punainen ja lämmin jättitakki on taas poikaystävän kaapista 😀

Aion myös tänään käväistä Pop Up myymälän The Street Marketin avajaissa Kluuvin kauppakeskuksessa. Vaikea vaan miettiä, mitä sitä laittaisi päälle, kun riennän sinne nyt suoraan täältä messuilta, mihin olen tietenkin pukeutunut todella asiallisesti kynähameeseen ja kauluspaitaan. Lisäksi 10 tuntia paikallaan 12 cm koroissa on melko kuluttavaa. -_- Salillekin pitäisi yrittää jossain vaiheessa taas ehtiä… Mielettömän hyvä treeniputki katkesi keuhkoputkentulehdukseen, joka ei meinannut mennä ohi edes neljässä viikossa. Nyt pitää taas aloittaa alusta tämän kaiken hektisyyden keskellä ja se on muuten vaikeaa, vaikka kuinka urheilua rakastaisikin. Onko vinkkejä uuden motivaation löytämiseen?

 

TÄYSILLÄ ETEENPÄIN

jussi

jussi3

jussi1

jussi4

jussi2
Kuvat: Jussi Alamäki

Takki/ Forever 21

Mekko/ Zara

Saappaat/ H&M

Tähän tulee varmaan paljon tekstiä, sillä en enää ehdi kirjoittaa päivittäin tekemisistäni. Olen todella kiireinen ja pusken itseäni äärirajoille. Olen päättänyt, että ensi vuosi on suuri muutosten vuosi ja mikäänhän ei tule ilmaiseksi, joten olen päättänyt työskennellä kaiken haluamani eteen kovempaa kuin koskaan ennen. Päivätöissäni olen ottanut extravastuuta ja ylimääräisiä tehtäviä. Töiden jälkeen tulen kotiin tekemään lisää töitä sivutyöpaikalleni, joka on muuten todella ihanaa ja luovaa hommaa. Olen myös saanut mukavasti yhteydenottoja Personal Shopper -palveluitani kohtaan, johtunee lähestyvästä joulusta 😉 WINK WINK. Lisäksi tämä blogin kirjoittaminenkaan ei ole mitään pikkuhommaa, sillä kaikki asut ja kuvat tulee suunnitella ja ottaa, olla paljon yhteyksissä eri ihmisiin ja keksiä vielä jotain kirjoittamistakin. Mutta kova työ palkitaan, ennemmin tai myöhemmin. Tuntuu siltä, että mitä enemmän minulla on lautasella sitä tehokkaampi minusta tulee. Tunnen itseni todella voimakkaaksi ja aikaansaavaksi jatkuvasti ja tämähän boostaa kaikkea lisää, kuten uteliaisuutta, luovuutta ja taistelutahtoa.

Vapaa-ajan rintamalta seuraavaa: päätyöni firmassa oli perjantaina pikkujoulut ja oli super tapahtumarikas päivä. Ensin jakauduimme joukkueisiin ja menimme pelaamaan Escape Room -peliä. Minun joukkueeni meni Happy Hour -nimiseen peliin Kaisaniemeen ja pakko sanoa, etten malta odottaa seuraavaa kertaa! Oli niin hauskaa ja todella sai miettiä seuraavaa vihjettä ja koodia. Tämän jälkeen siirryimme hohtogolffaamaan West Coast Golfiin. En ollut ennen käynyt kyseisessä paikassa ja ratoja oli paljon, eri teemoilla. Kauhurata oli hauskin koska kiljuimme ja huusimme täyttä päivää jonka jälkeen räkätimme kyyneleet silmissä lattialla reaktiotamme :D. Illallisen jälkeen menimme Savoy-teatteriin katsomaan aivan spektaakkelimaista Reuben Kayen burleski/ kabaree -esitystä Too much… Is never enough. WAU! Suosittelen kaikkia kolmea juttua! Niin upea päätös upealle päivälle! Päälläni minulla oli illemmalla tuo vihreä mekko, joka näkyy kuvissa.

Lauantaina ei ollut aikaa latailla akkuja, sillä päätimme lähteä Tukholmaan laivalla katsomaan Fotografiska Museetin näyttelyä, Anton Corbijin 1-2-3-4. Näyttely koostui mustavalkoisista valokuvista eri artisteista ja laulajista vuosien varrella. Pidin kovasti siitä, etteivät valokuvat hiponeet täydellisyyttä. Tarkennus oli välillä miten sattuu ja monet kuvat olivat ns. tilannekuvia. Tämän jälkeen suuntasimme ihan parhaalle ostoskadulle, Biblioteksgatanille jossa taisin saada jonkinlaisen napsahduksen päässäni, kun pääsin koluamaan And othes stories -liikettä. Ihan jokainen vaatekappale oli minun näköiseni ja mielelläni olisin niistä jokaisen ottanutkin mukaani. Mutta kun budjetti on rajallinen, päädyin vain yhteen mekkoon ja söpöihin korvakoruihin.

Nyt sitten samalla tarmolla aion mennä kahdeksi päiväksi Sijoitus-Invest -messuille töihin. Mietin jo viime viikolla, että minun on pakko näin hullun viikon jälkeen palkita itseni jotenkin ja varasinkin perjantaiksi hieronta-ajan Jalosaurille. Olen hänellä kerran kesällä käynyt ja varmasti yksi parhaista hierojista, joita minulla on ollut. Viikonloppuna sitten haluan hakea joulukuusen esille, paketoida lahjoja, leipoa piparia ja juoda glögiä. Tsemppiä kaikille tuleviin koetuksiin, YOU CAN DO IT!

P.S. Ärsyttävätkö nämä linkit vai onko kiva käydä tutustumassa suoraan palveluntarjoajan sivuihin?

TYÖNARKOMAANI

unspecified-1

unspecified-3

unspecified-1

unspecified-4
Kuvat: Teemu Koo

Ihanaa viikkoa kaikille vaikka ei olekaan enää maanantai. Maanantaina minulla nimittäin alkoi uusi sivutyö, jossa saan suunnitella NautiKarlsson -nimisen yhtiön kotisivut kokonaan uusiksi. Jännittää huikeasti, sillä en ole tätä muille aikaisemmin tehnyt, itselleni vain. Kyseessä on siis luksusveneiden maahantuoja, joka haluaa vähän freesata sivuaan nykyaikaisemmaksi ja kohderyhmälle sopivammaksi.

Lisäksi minulla on oma toiminimi stylistinä ja pukeutumisneuvojana, valokuvaan, olen jatkuvasti valokuvattavana ja nyt pyrin myös päivätöissäni eteenpäin kohti uusia haasteita. Paljon on siis kokoajan palloja ilmassa, mutta vaikka touhuni näyttävät jonkun silmissä ehkä huolestuttavalta työnarkomanialta, en voi muuta sanoa kuin että tästä minä nautin. Pidän siitä, että saan paljon aikaiseksi, saan nähdä työni jäljen ja minua todella tarvitaan. Olen uraorientoitunut nainen ja haluan rikkoa lasikattoja ja todella tehdä elämästäni merkityksellisen.

Toivon, että saan lisää vastaavia projekteja ja mahdollisesti myös ottaa haltuuni yrityksen somekanavat ja sisällöntuotannon. Se tuntuu kuitenkin omalta jutulta visuaalisuuteni ja luovuuteni ansiosta. Viikonloppuna onkin kulttuurimatka ruotsiin ihan noin niinkuin arjen vastapainoksi. 🙂

 

BLOGIDETOX

img_3536

img_3542

img_3543

img_3553
Kuvat: Kalle Alanko

Takki/ Forever 21

Vyö/ Moschino

Mekko/ Zara

Laukku/ Burberry

Viikko pois blogista. Yksi syy oli kuvien puute ja toinen syy se, etten halunnut enää stressata siitä, että joka päivä on pakko väkisin kirjoittaa jos ei ole mitään kirjoitettavaa. Näissäkin kuvissa useassa jo niin punainen nenä viimeviikon pakkasista, etten halunnut niitä julkaista 😀 Ja eikös sometauko ole ihan muotia nykyään, Kendall Jennerkin poisti Instagraminsa puhdistumisen nimissä.

Jaoin aikaisemmin tällä viikolla Facebook-sivuillani Hesarin artikkelin, missä kerrottiin pukeutumisneuvojan palveluista ja tyylikonsultaatiosta. Innostuin kovasti, että ala, jolla minulla on toiminimi saa näin paljon positiivista julkisuutta. Halusin myös korostaa, että minä en ole sidoksissa mihinkään liikkeeseen enkä myöskään velota yksityisten toimijoiden hintoja, sillä mielestäni oman tyylin löytäminen ja rakentaminen, itsensä brändääminen ja itsensä kanssa viihtyminen on jokaisen oikeus. Niin uranaisen ja -miehen kuin koti-isän ja -äidinkin. Minun palveluni ja hinnat nähtävissä www.jiroutconsulting.fi

Kohta lähden Vallilan kankaiden lanseeraustilaisuuteen ja yritän saada vaatekkaappi -postauksen tällä viikolla ulos (olin suunnitellut sitä jo viime viikolle). Olen myös saanut ihanan projektin suunnitella nettisivujen layoutin eräälle firmalle, tästä varmasti lisää myöhemmin.

Nyt ei muuta kuin paljon aurinkoa kaikille tähän harmaaseen viikkoon.

 

SÄKKIPIMEÄ VUODENAIKA

pimeys

pimeys1

pimeys2

pimeys4

pimeys3
Kuvat: Jussi Alamäki

Takki/ Luhta

Neule/  Gina Tricot

Mekko/ Mango

Sukkahousut/ Lindex

Kengät/ H&M

Laukku/ Burberry

Kävimme Jussin kanssa taas ulkona kuvailemassa, mutta tällä kertaa halusimme tuoda Suomen todellisen puolen esille, eli sen, että vuoden pimein aika on taas täällä. Töihin mennessä on pimeää ja töistä lähtiessä on pimeää. Lisäksi, vaikka päivällä olisi ns. valoisaa, lumentulo usein blokkaa auringon ja ulkona on vähintäänkin hämärää.

Minulle valo ja lämpö ovat todella tärkeitä asioita jaksamisen kannalta ja huomaan jo nyt merkkejä kaamosväsymyksestä. Toisilla ihmisillä synkkyys menee mielen perukoille asti, enkä yhtään ihmettele miksi toiset meistä kärsivät kaamosmasennuksesta. Tänään on lisäksi ollut todella kova tuuli, joten iho kyllä kärsii ulkona käydessä toden teolla.

Miten te olette lievittäneet kaamokseen liittyvää oireilua? Miten hoidatte ihoa tälläisenä aikana? Minulla on onneksi tammikuussa tulossa viikon mittainen matka Los Angelesiin, jossa toivottavasti edes vähän mieluisampi sää. Silti talvi tuntuu lyhyemmältä kuin kesä, eikä mielestäni viikko riitä akkujen lataamiseen. Pitäisikö ihmistenkin vaipua eräänlaiseen talvihorrokseen talvella ja paiskia mielummin kesät töitä kun energiaa piisaa? No onneksi olen keksinyt kaikkea kivaa tekemistä melkein kaikille viikoille, että saan ajatukseni pois sysimustasta ulkomaailmasta.

 

MISSÄ SILMÄ LEPÄÄ

img_0330

img_0331

img_0340

img_0343

img_0346  img_0348

img_0349

img_0350  img_0353

Viimeksi, kun kävin äitini kanssa Ikeassa (josta löytyikin silloin aivan liian hauska kooste mun snäpistä) näin tuon PS 2014 lampun ja rakastuin syvästi. Lamppu oli pakko saada ja Viikonloppukuulumiset -tekstissäni jo kerroinkin, ettei asuntomme korkeiden seinien takia lamppua ollut mitenkään helppoa asentaa paikalleen. Pitkän kiroilun ja kahksien tikapuiden jälkeen kuitenkin saimme kuin saimmekin lampun kattoon, enkä voisi olla tyytyväisempi. Lamppu on siis tuollainen Star Wars tyylinen Death Star kiinni ollessaan ja naruista vetämällä se avautuu mielettömäksi taideteokseksi. Otin version, jossa on sisällä hopeaa vaikka rakastuinkin kupariseen väriin, mutta se ei vain olisi sopinut kylmään, harmaavalkoiseen sisustukseemme. Olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen.

Kävimme ystäväni Nooran kanssa perjantai-iltana katsastamassa paljon puhutun Yayoi Kusaman Infinity -taidenäyttelyn HAMissa ja pakko sanoa, ettei hype ole ollut turhaa. Voisin ehdottomasti mennä uudestaankin. Mielettömät installaatiot, kurpitsat ja värit veivät mennessään ihan uuteen psykedeeliseen maailmaan josta ei halunnut palata todellisuuteen. Minua myös henkilökohtaisesti puhutteli Kusaman omat kommentit elämästä ja taiteesta. Niin avoimesti hullu ja pakkomielteinen ihminen on luonut pään sisäisitä demoneistaan jotain taidemaailmaa mullistavaa. Kannattaa ehdottomasti käydä, vaikkei taidetta muuten paljoa seuraisikaan.

 

PÄÄTÄ EI PALELE

dsc02204

dsc02092

dsc02061

dsc02173
Kuvat: Eugene Doe

image1-6

Hattu/ UFF

Neuletakki/ Zara

Neule/ Lindex

Housut/ H&M

Kengät/ H&M

Laukku/ Burberry

Lumet saatiin vihdoin Helsinkiin ja on aika kaivaa taas ne lämpimimmät talviasusteet ja liukkautta estävät kengät kaapin pohjalta. Nämä ihanat syyskuvat taisivat jäädä tämän syksyn viimeisiksi, mutta toisaalta taas, on kiva päästä ottamaan kunnon talvikuvia talviasuissa.

Flunssa alkaa viimein helpottaa näin 2,5 viikon sairastelun jälkeen. Jotain hyvää siitäkin, nimittäin olen löytänyt ehdottoman suosikkiravintolani! Kyseessä siis Forumin kylkeen avattu Ônam. Tukkoisena ja hinkuyskäisenä oli niin lohduttavaa saada heidän mausteisia keittoja ja erinoimaisesti paistettua riisiä. 5/5 on minun arvioni. Sen verran hyvää asiakaspalveluakin olen sieltä saanut.

Viikonloppuna on veljeni lapsen nimijuhla ja sain kunnian olla järjestämässä niitä. Mielestäni on ihanaa käyttää kunnolla luovuutta, järjestellä ja koristella ja saan jopa pitää puheen! Apua! Olen pitänyt puheita kyllä koulussa, mutta tämä on jotain paljon henkilökohtaisempi ja olen todella otettu asiasta. Juhlista varmasti lisään kuvia myöhemmin.